{"id":72284,"date":"2025-12-17T18:04:30","date_gmt":"2025-12-17T16:04:30","guid":{"rendered":"https:\/\/kad-esh.org\/?p=72284"},"modified":"2025-12-17T18:49:37","modified_gmt":"2025-12-17T16:49:37","slug":"toteemipaalut-joulukuuset-ja-obeliskit-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kad-esh.org\/fi\/toteemipaalut-joulukuuset-ja-obeliskit-osa-2\/","title":{"rendered":"Toteemipaalut, joulukuuset ja obeliskit osa 2"},"content":{"rendered":"

\"Totem
\nTooraosuus MIKETZ – Beresheet (1. Moos.) 41:1-44:17 Haftarah: Sak. 2:14-4:7<\/strong><\/span><\/p>\n

\u00c4l\u00e4 pystyt\u00e4 itsellesi asera-karsikoita, \u00e4l\u00e4 mit\u00e4\u00e4n puuta, Herran, sinun Jumalasi, alttarin viereen, jonka itsellesi teet; \u00e4l\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pystyt\u00e4 itsellesi patsasta, sill\u00e4 niit\u00e4 Herra, sinun Jumalasi, vihaa. <\/em> 5. Moos. 16:21-22 RK<\/p><\/blockquote>\n

Shabbat shalom rakkaat!<\/strong><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 on jatkoa Toteemipaalut, joulukuuset ja obeliskit sapattikirjeen osaan 1<\/em><\/a>.<\/p>\n

Aserapaalu on pyh\u00e4 puu tai pylv\u00e4s, joka pystytettiin l\u00e4helle kanaanilaisten uskonnollisia paikkoja ugaritilaisen \u00e4itijumalatar Aseran, Elin puolison kunniaksi. Kirjallisuusviittausten ja Juudean pylv\u00e4sfiguurien arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen v\u00e4linen suhde on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua. (Wikipedia)<\/p>\n

Joulukuusiperinteen alkuper\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Aseran palvonta<\/strong> (History.com)<\/p>\n

Saksan katsotaan aloittaneen joulukuusiperinteen sellaisena kuin me sen nyt tunnemme 1500-luvulla, kun hartaat kristityt toivat koristeltuja kuusia koteihinsa. Jotkut rakensivat puusta joulupyramideja ja koristelivat ne ikivihreill\u00e4 kasveilla ja kynttil\u00f6ill\u00e4, jos puita oli niukasti. Yleisesti uskotaan, ett\u00e4 1500-luvun protestanttinen uskonpuhdistaja Martti Luther lis\u00e4si ensimm\u00e4isen\u00e4 valaistut kynttil\u00e4t joulukuuseen. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 talvi-iltana kotia kohti k\u00e4velless\u00e4\u00e4n ja saarnaa laatiessaan h\u00e4n oli vaikuttunut ikivihreiden puiden keskell\u00e4 kimaltelevien t\u00e4htien loistosta. Palauttaakseen t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n perheelleen h\u00e4n pystytti puun ja kiinnitti sen oksiin sytytettyj\u00e4 kynttil\u00f6it\u00e4. (History.com)<\/p>\n

\"Totem<\/p>\n

Onko se Jahin mielen mukaista?<\/strong><\/h4>\n

Kuulkaa sana, jonka Herra on puhunut teit\u00e4 vastaan, te Israelin heimo. N\u00e4in sanoo Adonai: “\u00c4lk\u00e4\u00e4 totutelko itse\u00e4nne pakanain menoon \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 kauhistuko taivaan merkkej\u00e4, sill\u00e4 pakanat niit\u00e4 kauhistuvat. <\/em>Jer. 10:1-2 RK<\/p>\n

Sill\u00e4 kansat noudattavat turhia jumalia; sill\u00e4 ne ovat puuta, joka hakataan mets\u00e4st\u00e4, puusep\u00e4n k\u00e4tten tekemi\u00e4, ty\u00f6aseella tehtyj\u00e4. Ne koristetaan hopealla ja kullalla sek\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n nauloilla ja vasaroilla, niin etteiv\u00e4t ne horju. Ne ovat kuin linnunpel\u00e4tin kurkkumaalla, eiv\u00e4t ne voi puhua; kantamalla t\u00e4ytyy niit\u00e4 kantaa, sill\u00e4 eiv\u00e4t ne voi astua. \u00c4lk\u00e4\u00e4 pelj\u00e4tk\u00f6 niit\u00e4, sill\u00e4 eiv\u00e4t ne voi pahaa tehd\u00e4; mutta eiv\u00e4t ne my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. <\/em>Jer. 10:3-5 RK<\/p>\n

Joulukuusten historia juontaa juurensa ikivihreiden kasvien symboliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muinaisessa Egyptiss\u00e4 ja Roomassa, ja se jatkuu saksalaisessa perinteess\u00e4, miss\u00e4 joulukuusi koristellaan kynttil\u00f6ill\u00e4. Perinne tuotiin Amerikkaan ensimm\u00e4isen kerran 1800-luvulla. Tutustu joulukuusen historiaan varhaisimmista talvip\u00e4iv\u00e4nseisausjuhlista kuningatar Viktorian koristelutapoihin ja New Yorkin Rockefeller Centerin kuusen vuotuiseen valaistukseen New Yorkissa. (History.com)<\/p>\n

Ei ole ket\u00e4\u00e4n sinun vertaistasi, Adonai; sin\u00e4 olet suuri, ja suuri ja voimallinen on sinun nimesi. Kuka ei sinua pelk\u00e4isi, sin\u00e4 kansojen kuningas? Sill\u00e4 siihen sin\u00e4 olet arvollinen. Sill\u00e4 kaikissa kansojen viisaissa ja kaikissa heid\u00e4n valtakunnissansa ei ole yht\u00e4k\u00e4\u00e4n sinun vertaistasi. He ovat kaikki tyynni j\u00e4rjett\u00f6mi\u00e4, tyhmi\u00e4. Turhain jumalien opettamista! Ne ovat puuta, ohueksi taottua hopeata, joka tuodaan Tarsiista, ja Uufaan kultaa, taiturin ja kultasep\u00e4n k\u00e4tten tekoa. Punasinist\u00e4 ja punaista purppuraa on niiden puku. Taitajain tekoa ovat ne kaikki. Mutta Herra on totinen Jumala; h\u00e4n on el\u00e4v\u00e4 Jumala ja iankaikkinen kuningas. H\u00e4nen vihastansa vapisee maa, ja kansat eiv\u00e4t kest\u00e4 h\u00e4nen suuttumustansa. Sanokaa heille n\u00e4in: Jumalat, jotka eiv\u00e4t ole tehneet taivasta eik\u00e4 maata, ne katoavat maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja taivaan alta. <\/em>Jer. 10:6-12 RK<\/p>\n

\"Totem<\/p>\n

Kauan ennen kristinuskon tuloa ymp\u00e4rivuotisesti vihrein\u00e4 s\u00e4ilyneill\u00e4 kasveilla ja puilla oli talvella erityinen merkitys ihmisille. Aivan kuten nyky\u00e4\u00e4n ihmiset koristelevat kotejaan juhla-aikana m\u00e4nty- ja kuusipuilla, muinaiset kansat ripustivat ikivihreit\u00e4 oksia ovien ja ikkunoiden yl\u00e4puolelle. Monissa maissa uskottiin, ett\u00e4 ikivihre\u00e4t puut pitiv\u00e4t noitia, kummituksia, pahoja henki\u00e4 ja sairauksia loitolla.<\/p>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 joulukuusia kasvatetaan Amerikan kaikissa 50 osavaltiossa, my\u00f6s Havaijilla ja Alaskassa.<\/p>\n

Pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden lyhin p\u00e4iv\u00e4 ja pisin y\u00f6 osuu joulukuun 21. tai 22. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ja sit\u00e4 kutsutaan talvip\u00e4iv\u00e4nseisaukseksi. Monet muinaiset ihmiset uskoivat, ett\u00e4 aurinko oli jumala ja ett\u00e4 talvi tuli joka vuosi, koska auringonjumala oli tullut sairaaksi ja heikoksi. He juhlivat talvip\u00e4iv\u00e4nseisausta, koska se merkitsi, ett\u00e4 auringonjumala alkaisi vihdoin parantua. Ikivihre\u00e4t oksat muistuttivat heit\u00e4 kaikista vihreist\u00e4 kasveista, jotka kasvaisivat uudelleen, kun auringonjumala olisi vahva ja kes\u00e4 palaisi.<\/p>\n

Muinaiset egyptil\u00e4iset palvoivat Ra-nimist\u00e4 jumalaa, jolla oli haukan p\u00e4\u00e4 ja jolla oli aurinko palavana kiekkona kruunussaan. Auringonseisauksen aikaan Ra:n toipuessa sairaudestaan, egyptil\u00e4iset t\u00e4yttiv\u00e4t kotinsa vihreill\u00e4 palmunoksilla, jotka symboloivat heille el\u00e4m\u00e4n voittoa kuolemasta.<\/p>\n

Varhaiset roomalaiset viettiv\u00e4t talvip\u00e4iv\u00e4nseisausta Saturnalia-nimisell\u00e4 juhlalla maanviljelyn jumalan Saturnuksen kunniaksi. Roomalaiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 talvip\u00e4iv\u00e4nseisaus merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 pian maatilat ja hedelm\u00e4tarhat olisivat vihreit\u00e4 ja hedelm\u00e4llisi\u00e4. Juhlan kunniaksi he koristivat kotinsa ja temppelins\u00e4 ikivihreill\u00e4 oksilla.<\/p>\n

Pohjois-Euroopassa muinaisten kelttien papit, salaper\u00e4iset druidit, koristivat my\u00f6s temppelins\u00e4 ikivihreill\u00e4 oksilla ikuisen el\u00e4m\u00e4n symbolina. Skandinavian hurjat viikingit uskoivat, ett\u00e4 ikivihre\u00e4t kasvit olivat aurinkojumala Balderin erityisi\u00e4 kasveja. (History.com)<\/p>\n

Sill\u00e4 kansat noudattavat turhia jumalia; sill\u00e4 ne ovat puuta, joka hakataan mets\u00e4st\u00e4, puusep\u00e4n k\u00e4tten tekemi\u00e4, ty\u00f6aseella tehtyj\u00e4. Ne koristetaan hopealla ja kullalla sek\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n nauloilla ja vasaroilla, niin etteiv\u00e4t ne horju. Ne ovat kuin linnunpel\u00e4tin kurkkumaalla, eiv\u00e4t ne voi puhua; kantamalla t\u00e4ytyy niit\u00e4 kantaa, sill\u00e4 eiv\u00e4t ne voi astua. \u00c4lk\u00e4\u00e4 pelj\u00e4tk\u00f6 niit\u00e4, sill\u00e4 eiv\u00e4t ne voi pahaa tehd\u00e4; mutta eiv\u00e4t ne my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. <\/em>Jer: 10:3-5 RK<\/p>\n

\"Totem<\/p>\n

Kuka toi joulukuuset Amerikkaan?<\/strong><\/h4>\n

Useimmat 1800-luvun amerikkalaiset pitiv\u00e4t joulukuusia outona ilmi\u00f6n\u00e4. Ensimm\u00e4iset merkinn\u00e4t joulupuiden esillepanosta ovat per\u00e4isin Pennsylvanian saksalaisilta uudisasukkailta 1830-luvulta, vaikka kuuset olivat olleet perinne monissa saksalaisissa kodeissa jo paljon aikaisemmin. Pennsylvanian saksalaisissa siirtokunnissa oli yhteis\u00f6llisi\u00e4 kuusia jo vuonna 1747. Mutta aina 1840-luvulle asti joulukuusia pidettiin pakanallisina symboleina, eik\u00e4 suurin osa amerikkalaisista hyv\u00e4ksynyt niit\u00e4.<\/p>\n

Ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monien muiden joulunjuhlintatapojen tavoin kuusi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Amerikassa niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Uuden Englannin puritaaneille joulu oli pyh\u00e4. Pyhiinvaeltajien toinen kuvern\u00f6\u00f6ri William Bradford kirjoitti, ett\u00e4 h\u00e4n yritti kovasti kitke\u00e4 joulun “pakanallisen pilkan” ja rankaisi kaikesta kevytmielisyydest\u00e4. Vaikutusvaltainen Oliver Cromwell saarnasi “pakanallisia perinteit\u00e4,” kuten joululauluja, koristeltuja kuusia ja kaikkia ilonilmaisuja vastaan, jotka h\u00e4p\u00e4isiv\u00e4t “t\u00e4t\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 tapahtumaa”. Vuonna 1659 Massachusettsin yleinen tuomioistuin toimeenpani lain, jonka mukaan kaikki joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4minen (muu kuin jumalanpalvelus) oli rangaistava teko; koristeiden ripustamisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin sakkoja. T\u00e4m\u00e4 ankara kielto jatkui 1800-luvulle asti, jolloin saksalaisten ja irlantilaisten maahanmuuttajien tulo alkoi heikent\u00e4\u00e4 puritaanien perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1846 suosittuja kuninkaallisia, kuningatar Victoriaa ja h\u00e4nen saksalaista prinssi Albertiaan, kuvattiin Illustrated London News -lehdess\u00e4 seisomassa lasten kanssa joulukuusen ymp\u00e4rill\u00e4. Toisin kuin edellinen kuningashuone, Victoria oli hyvin suosittu alamaistensa keskuudessa, ja hovissa harjoitetusta tavasta tuli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti muotia ei vain Britanniassa vaan my\u00f6s muotitietoisen it\u00e4rannikon amerikkalaisen seurapiirin keskuudessa. Joulukuusi oli saapunut.<\/p>\n

1890-luvulla joulukoristeet saapuivat Saksasta, ja joulukuusen suosio oli nousussa ymp\u00e4ri Yhdysvaltoja. Eurooppalaisten havaittiin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n pieni\u00e4, noin metrin korkuisia kuusia, kun taas amerikkalaiset pitiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n joulukuusensa ulottuivat lattiasta kattoon.<\/p>\n

1900-luvun alussa amerikkalaiset koristelivat kuusensa p\u00e4\u00e4asiassa kotitekoisilla koristeilla, kun taas saksalaisamerikkalainen lahko k\u00e4ytti koristeluun edelleen omenoita, p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja marsipaanikeksej\u00e4. Kirkkain v\u00e4rein v\u00e4rj\u00e4tty ja marjoilla ja p\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 p\u00e4\u00e4llystetty popcorn otettiin mukaan koristeiden joukkoon. S\u00e4hk\u00f6kynttil\u00f6iden ansiosta joulukuuset saattoivat loistaa p\u00e4iv\u00e4kausia. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 joulukuusia alkoi ilmesty\u00e4 kaupunkien aukioille eri puolille maata, ja joulukuusen pit\u00e4misest\u00e4 kotona tuli amerikkalainen perinne. (History.com)<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n joulukuusesta on tullut joulunajan koriste my\u00f6s monissa ei-kristillisiss\u00e4 kulttuureissa, kuten Japanissa ja Kiinassa. Pakanalliset kulttuurit ottavat sen ilolla vastaan, koska se on pakanallinen perinne, mutta se ei avaa ovea evankeliumille tai juutalaisen Messiaan ja Jumalan sanan vastaanottamiselle.<\/p>\n

\"Totem<\/p>\n

Mit\u00e4 meid\u00e4n sitten pit\u00e4isi kysy\u00e4 itselt\u00e4mme?<\/strong><\/h4>\n
    \n
  1. Kysymys kuuluu: viett\u00e4isik\u00f6 Jeshua joulua, joka on uudistettu versio auringonjumalan palvonnasta Saturnalia-juhlan aikaan? Syntyik\u00f6 juutalainen Messias t\u00e4m\u00e4n pakanallisen juhlan aikana?<\/li>\n
  2. Hyv\u00e4ksyisik\u00f6 H\u00e4n joulukuusen pystytt\u00e4misen, joka on selv\u00e4sti pakanallinen tapa palvoa aurinkoa, jos H\u00e4nen Is\u00e4ns\u00e4 sanoi Jeremia 10:ss\u00e4, ettei niin pid\u00e4 tehd\u00e4?<\/li>\n
  3. Selvi\u00e4v\u00e4tk\u00f6 joulujuhlat Jahin (Jumalan) vihan vuodatuksesta, ja jatketaanko niit\u00e4 Messiaan tuhatvuotisen valtakunnan aikana, kun H\u00e4n palaa Jerusalemiin? (Jesaja 66:16,17, 23, Sakarja 14:16\u201317)<\/li>\n
  4. Onko joulu raamatullinen kuningaskunnan juhla vai onko se uskonnollinen juhla, johon liittyy pakanallisia tapoja?<\/li>\n
  5. Miellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 Is\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 jatkamme raamatullisen juhlan korvaamista pakanallisesta maailmasta lainatuilla juhlilla?<\/li>\n
  6. Oikeuttavatko mukavat perhemuistot menneisyydest\u00e4 ja emotionaalinen kiintymys siihen, ett\u00e4 jatkamme pakanuudesta lainattuja juhlia ja tapoja, jotka peitt\u00e4v\u00e4t Messiaan juutalaisen identiteetin ja sekoittavat palvontamme ep\u00e4jumalanpalvelukseen?<\/li>\n
  7. Onko Israelin Jumala suuri joulupukkihahmo, joka jakaa joululahjoja, vai onko joulupukki muinaisten norjalaisten jumalien, kuten Torin, ruumiillistuma?<\/li>\n
  8. Hanukka-juhla, johon Jeshua osallistui (Johanneksen evankeliumin 10. luvussa), on JHVH:n pyh\u00e4n temppelin uudelleen vihkimisen juhla, jolloin se puhdistetaan kaikesta pakanallisesta vaikutuksesta ja palvonnasta. Voisiko olla niin, ett\u00e4 H\u00e4n haluaa meid\u00e4n tekev\u00e4n massiivisen Hanukka-juhlan, jossa H\u00e4nen morsiamensa vihit\u00e4\u00e4n uudelleen pyh\u00e4\u00e4n, raamatulliseen palvontaan kaikkien H\u00e4nen morsiamensa perimien pakanallisten juhlien ja perinteiden sijaan?<\/li>\n<\/ol>\n

    Uskon, ett\u00e4 niin kauan kuin jatkamme raamatullisen pyh\u00e4n palvonnan vaihtamista pakanallisiin perittyihin palvontamenoihin, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tunteita, vaihdamme H\u00e4nen pyhyytens\u00e4, totuutensa ja kirkkautensa ihmisten tekemiin, ep\u00e4jumalanpalveluksen innoittamiin perinteisiin. T\u00e4m\u00e4 vaihtokauppa on hyvin kallis. Se vaikuttaa haitallisesti H\u00e4nen Morsiamensa puhtauteen, auktoriteettiin ja kirkkauteen.<\/p>\n

    Israelilaiset mentorisi ja yst\u00e4v\u00e4si,<\/p>\n

    Arkkipiispa Dominiquae ja Rabbi Baruch Bierman<\/strong><\/p>\n

    \u201cSiionin t\u00e4hden en voi vaieta.\u201d<\/em> Jesaja 62:1<\/p>\n

    \"Archbishop<\/p>\n

    Katso: UNIFY Pohjoismainen Konferenssi\u2013 Uudestisyntynyt uudestaan<\/strong><\/h4>\n